Teollistuminen

1.Eurooppa alkaa teollistua 

• Euroopalle teollistumisen ansiosta etulyöntiasema 

• 1800-luvulle tultaessa maapallon väkiluku 2- kertaistui. 

• Suuria muutoksia: eurooppalaiset niin Amerikkaan, Aasiaan, Siperiaan. Köyhyys, suurkaupungit, väestönkasvu tyypillisiä näillä alueilla.

• 1700-luvulla koneteollisuuden l. industrialismin aika. 

• Taustalla tarve saada lisäenergiaa puun tilalle.

• Ajoi etsimään muita energianlähteitä (kivihiili) ja kehittämään työtä tehostavia koneita. 

2. Miksi teollistuminen lähti liikkeelle Iso-Britanniasta?

• Iso-Britannialle etumatka muihin maihin nähden: yhteiskunta mukautui teollisuuden edellyttämiin muutoksiin. 

• Englannin kehittynyt pankkitoiminta edesauttoi suurien pääomien keräämistä. 

• Manufaktuurit syntyivät erityisesti tekstiiliteollisuuteen. 

• Tekstiiliteollisuudessa kehruun ja kudonnan koneellistaminen. 

• Kivihiilen ja metallin kysynnän kasvu.

• Sähkö ja öljy uusiksi energianlähteiksi 1800-luvun lopussa. 

• Teollisuusajan keksintöjä esim. höyrylaiva, rautatie. 

3.Teollisen ajan maatalous 

• 1800-l ilmasto alkoi lämmetä.

• Alkoi hurja väestönkasvu. Syynä uudet tehokkaat keksinnöt, elintason nousu. 

• Eurooppa alkoi vaurastua: peltoala kasvoi. 

• Syntyi tilattoman väestön ongelma, joka purkautui siirtolaisuutena. 

• Alettiin siirtyä omavaraisuudesta kapitalismiin.

• Elämäntavan muutos. 

• Palvelujen synty kaupunkeihin.

• Maailmankauppa alkoi räjähdysmäisesti kasvaa. 

• Tullirajoja poistettiin, liikenneyhteyksiä parannettiin. 

• Valtio tuki teollisuuslaitoksia. 

• Saksa, Ranska, Belgia teollistuivat Englannin vanavedessä.

• Saksasta merkittävä teollisuusmaa 1870-l alkaen. Teräs, kemia, sähkö.+ rahoitus, vakuutus, merenkulku.

• Hiilikentät ja pääkaupungit yleensä teollisuusalueiden keskuksia.

4. Teollistumisen seuraukset

• Maaltamuutto. Syynä maanviljelyn koneellistuminen. 

• Tilattoman väestön ongelma. Maaseudun liikaväestö köyhälistöä. 

• Slummiutuminen.

• Perhekoot muuttuivat pienemmiksi: kaupunkiin muutto, ahdas asuminen, lasten hankkiminen myöhemmäksi. 

• Naisten poliittiset vaikutusmahdollisuudet yhteiskunnassa lisääntyivät. 

• Koulutus yleistyi.

• Kaupunkien terveysongelmat. 

• Kaasu, sähkö, vesi- ja viemäröinti paransivat asumismukavuutta ja alensivat kuolleisuutta.

• Sääty-yhteiskunta alkoi murtua, syntyi uusi luokkajako. 

• Työväki organisoitui puolustamaan omia etujaan, sosialismin ja työväenliikkeen synty.

5. Työväenliikkeen synty

• Taustalla kurjuuden kasautuminen tehtaiden slummeihin. 

• Työväenliike alkoi ammattiyhdistyksistä.

• Järjestäytyminen pyrittiin estämään, hallitukset tukivat työnantajia.

• Ammattiyhdistysten jäsenmäärän kasvu pakotti hyväksymään ne neuvottelukumppaneiksi.

6. Sosialismi

• Vaadittiin yksityisomistuksen poistamista sekä täydellistä yhteiskunnallista ja poliittista tasa-arvoa.

• Sosialismin mukaan teollistumisesta syntynyt varallisuus jaettiin epäoikeudenmukaisesti. Pääomanomistajat keräsivät omaisuuksia, vaikka työväki oli tehnyt varsinaisen työn.

5. Markkinatalous

• Teollisuusmaissa ihanteeksi vapaa markkinatalous. 

• Kapitalismin synty. 

• Hintojen muodostuminen muuttui: 

• Tuotannon keskittyminen usein ongelma. 

• Maailmankauppa moninkertaistui 1800-luvulla. 

• 1900-luvun alussa syntyi maailmantalous. 

• Ongelmina olivat talouden suhdannevaihtelut ja lamakaudet. 

• Laajentunut ulkomaankauppa teki eri valtioiden taloudet riippuvaisemmiksi toisistaan. 

8. Pohjois-Amerikan nousu suurvallaksi 

• 1600-1800 Amerikan mantereelle kuljetettiin 10 milj. afrikkalaista 

• Vielä 1820 Amerikka oli rodullisesti afrikkalainen ja taloudellisesti eurooppalainen. 

9. Siirtolaisuus 

• Vetävät voimat: yrittämisen vapaus, ilmainen viljelysmaa. 

• Työntävät voimat Euroopasta: teollistumisen aiheuttama työttömyys. 

• Euroopasta lähti 1815-1914 siirtolaisiksi 55 miljoonaa ihmistä. 

• 1800-luvun lopulla Yhdysvalloista tuli maailman johtava talousmahti. 

• Menestymisen taustalla: laaja maa ja väestöpohja, yrittämisen vapaus, yhteiskunnallinen vapaus, runsaat luonnonvarat. 

• Ongelmia: pitkät etäisyydet maan sisällä. 

9.1. Suomesta lähtenyt siirtolaisuus 

• 1881-1914 noin 280 000 lähti siirtolaisiksi. 

• Suurin osa lähtöisin Etelä-Pohjanmaalta. Tervanvienti, laivanrakennus, purjehdus eivät enää tarjonneet toimeentuloa. 

• Joukkomuutto ja talonpoikien vaurastuminen madalsivat säätyrajoja.

10. Imperialismi

• Teollisuusmaiden välinen kilpailu--> halpaa työvoimaa ja raaka-aineita siirtomaista.

• Siirtomaiden hankkimisen perusteet: valtioiden keskinäinen taloudellinen kilpailu. 

Teollistuminen: naisten asema

Naisten asema

-Teollistuminen paransi naisten asemaa yhteiskunnassa ja taloudessa.

-Sai palkkaa, mutta vain puolet miehen palkasta.

-jos miehellä oli hyvä palkka, naiset jäivät kuitenkin kotiäidiksi

-ammatteja mm. siivooja, ompelija, keittäjä, tarjoilija...

-yhteiskunta painosti naisia jäämään kotiäideiksi

-Kouluttautuneet naiset alkoivat järjestyä ja vaatia yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantumista. 

-poliittisten oikeuksien saamista pidettiin naiselle sopimattomana

-Naiset osoittivat mieltä saadakseen äänioikeutta

-Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa joka antoi naiselle äänioikeuden vuonna 1906

-naiset halusivat työelämään muuttaakseen perinteitä sekä nostaakseen taloudellista itsenäisyyttä.

(Sufragetti= nimitys jota käytettiin Britanniassa naisten äänioikeutta vaatineista nais puolisista aktivisteista)

Löytöretket

1. Uusi aika alkaa 

• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretkelle globalisaation alku.

globalisaatio:maailmanlaajuistuminen

Kiinnostuksen takana:

• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin-ja viljelyalueiden tarve.

• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.

• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.

• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi), laivojen purjehduskyvyn parantuminen(karaveli)

• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.

• Löytöretket nivoutuvat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä 

• Bartolomeu Diaz: 

-Afrikan eteläkärjen ympäri

-

• Vasco da Gama:

- Meritie Intiaan 1948

• Fernao de Magalhaes:

- Maailmanympäripurjehdus

• Kristoffer Kolumbus: 

-Amerikan löytäminen 1492

-luuli löytäneensä Intian

• Henrik Purjehtija

-Perusti merenkulkukoulun

-Pisti alulle Portugalin löytöretket

• Fra Mauro

-munkki

-loi kartan

• Amerigo Vespucci

-

3. Seuraukset alkuperäisväestölle

• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.

• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.

• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.

• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.

• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.

• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.

• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle 

• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.

• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.

• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.

• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.

• Valtava ekosysteemin muutos.

• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.

• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia

• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.

• Uudet mantereet kartoitettiin.

• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä

• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.

• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)

• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.

• Maataloudessa heikko tuottavuus.

• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.

• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.

• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.

• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi

• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.

• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen

• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.

• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.

• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.

• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.

• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).

• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan 

• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.

• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.

• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua 

• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.

• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.

• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

Keskiaika

Ajanjaksoa Euroopan historiassa ns. "vanhan ajan" ja "uuden ajan" välissä kutsutaan keskiajaksi. Keskiaika sijoittuu noin 500-luvun alusta 1400-luvulle. Ajanjakso jaetaan kolmeen osaan, varhaiskeskiaikaan, sydänkeskiaikaan ja myöhäiskeskiaikaan. 

Yhteiskuntaan keskiajalla kuului säätyjaot, hierarkkisuus, vapauden ja epävapauden, herruuden sekä alamaisuuden eri muodot. Sääty-yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä oli oma paikkansa, velvollisuutensa ja oikeutensa. Naisen asema tällä aikakaudella oli huono, mutta häntä arvostettiin äitinä ja perheenemäntänä. 

Keskiajan ihminen ei omistanut vapaata tahtoa, niin kuin nykyään. Jokainen kuului aina johonkin yhteisöön kuten perheeseen, sukuun, kylään, ammattikuntaan tai säätyyn. Tavallista oli, että ihminen ei elinaikanaan poistunut kotikylänsä lähettyviltä.  

Dokumenttitehtävien harjoituksia

1. Karttatehtävä

a) Surma saapui Kriminniemimaalta ja eteni ensin Välimeren maiden kautta Keski-Eurooppaan, josta Iso-Britannian kautta Pohjois-Eurooppaan.

b) Rutto vaikutti keskiajan yhteiskuntaan taannuttamalla kehitystä ja vähentämällä kauppaa. Rutto nosti palkkatasoa, johtuen työvoimapulasta. Paikoitellen rutto johti maaorjien elämän helpottumiseen, koska kartanonherrojen oli tehtävä myönnytyksiä alamaisilleen.

2.Tekstidokumenttitehtävä

a) Dokumentti kertoo rutosta, että se oli murhaava ja ennen kuin se lähti armottomasti etenemään paikasta paikkaan länsimaita kohti, se oli jo muutamia vuosia aikaisemmin raivonnut itämailla. Firenzessä oli yritetty tehdä kaikki mitä ihminen pystyi ruttoa vastaan, mutta se ei auttanut. 

b) Musta surma sai aikaan kaupan vähenemisen ja kaupunkien kehityksen taantumisen. Rutto tappoi paljon ihmisiä, jolloin väestön lukumäärä väheni, josta seurasi työvoimapulaa, jonka takia myös palkkataso nousi.

3. Tilastotehtävä

Vuodesta 200 lähtien maailman väestön lukumäärä on kasvanut hiljalleen. Koko maailman väestö kasvoi noin 20 miljoonalla ihmisellä vuoden 300 ja 400 välisenä aikana. Euroopassa tuota nousua ei ollut ruton takia ja se lähti huomattavaan nousuun siellä vasta 1000-luvulla.
Kiinassa väestö oli yllättävän tasaista tuhat vuoteen asti, jolloin sielläkin tapahtui nousu. Tuo pyrähdysmainen kasvu johtuu varmaan elinolojen parantumisesta ja kulkutautien kukistamiseseta.

Vuoropuhelu

Vuoropuhelu aatelisen ja talonpojan välillä:

▫️aatelinen

▪️talonpoika

▫️Miten sinulla tuollainen riepu on päällä?

▪️Nämä ovat minun parhaat vaatteeni. Minulla ei ole varaa muihin.

▫️Minulla onkin varaa moniin muihinkin.

▪️Veroihin kuluu kaikki rahani, hyvä kun jää rahaa edes ruokaan.

▫️Onneksi olen aatelinen.

(aatelinen poistuu paikalta).

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika

            ▪️ Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus, latina, ammattikuntalaitos)

               ▪️Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

               ▪️Mongolien uhka (Tsingis Khan)

               ▪️Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien mukana.

▪️Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri,        "Euroopan isä")

▪️Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti =Itä-Rooma

▪️ Keskiajalla tyypillistä kirkon ja kuninkaan kamppailu ylimmästä vallasta.

▪️ Maaomaisuudesta tärkeää ➡️ läänityslaitos syntyi

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

▪️Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.

▪️Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.

▪️Vastineeksi lääniherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.

▪️Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

▪️Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.

▪️Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

▪️Säätyjako syntyi:

      🔺aatelisto

      🔺papisto

      🔺porvaristo+talonpojat= kolmas sääty

▪️Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. 

▪️Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

▪️Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

▪️Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

▪️ Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

▪️Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.

▪️Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

4. Elinkeinot

▪️Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

▪️Maatalouden tuottoa tehostavat 600-1300:

     1.kääntöaura/pyöröaura

     2. Siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn

     3.ilmaston lämpeneminen

     4. Rautatyökalut

     5. Hevonen vetoeläimeksi härän tilalle

     6. Viljelyalan kasvu

▪️1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen   

▪️ Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

▪️Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus: maatalouden tuottavuus oli alhainen.

▪️Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

 

▪️Euroopan väkiluku

       🔺vuonna 1000: 36 miljoonaa, 

       🔺vuonna 1300: 80 miljoonaa.

       🔺vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

🔺Elämää keskiajalla: Medieval Living, BBC http://bit.ly/1pgjqd

5. Kauppa

▪️Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen 

▪️100-luvulla kauppa alkoi kasvaa. Syynä mm. ristiretket

▪️1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen

▪️Ei elinkeinovapautta.Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

▪️Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt.

 

▪️Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.

    -Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.

    -Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.

▪️Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (= Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

▪️Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus.

6. Kaupungit

▪️1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

▪️Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

▪️Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000asukasta.  

▪️Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla  oli itsehallinto.

▪️Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

▪️Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

▪️Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

▪️Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

▪️Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

http://bit.ly/1wp79ZA

7. Maaseutu

▪️Tärkein tuotantoyksikkö kartano =suurtila+talonpoikaisviljelykset.

▪️ Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

▪️Omavaraistalous =kaikki tuotettiin itse.

▪️Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.

8. Musta rutto 1347-49

▪️Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

▪️Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

▪️Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

▪️Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

▪️Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

▪️Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

▪️Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.

▪️Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.

▪️Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

▪️Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua.

▪️Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit.

▪️Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet.

▪️Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

10. Nainen keskiajalla

▪️Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

▪️Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.

▪️Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.